maanantai 22. kesäkuuta 2020

Stressinhallintapäiväkirja, osa 4 - voiko stressiä hallita

Kesäkuun 11. - 22. to - ma.

Tulikin vähän pidempi tauko tähän. Oli tarkoitus pitää tätä päiväkirjaa tiheämmin ja julkaista kerran tai kaksi viikossa. Tuolloin edellisen postauksen jälkeisellä loppuviikolla alkoi hellekausi ja en tiedä onko se se, vai jokin muu, mutta mun keho pamahti hurjaan stressitilaan. Unen aikana mitattu ANS eli autonomisen hermoston tila romahti ihan punaiselle. Se mittari ilmaisee hermoston tilaa asteikolla jossa -10 on huonoin, nolla on noin normaali ja +10 on tosi hyvin toimiva hermosto. Mulla oli monta päivää -10 ja mittarit punaisella. Tuo kello mittaa yön aikana sykevälivaihtelua, hengitystiheyttä ja sykettä. Mun leposyke on nyt tän helteen aikana ollut yli 60 yöllä, kun normaalisti lähempänä viittäkymmentä, ja sykevälivaihtelu on tosi matala mikä tarkoittaa että keho ei paina jarrua rauhoittuakseen. Se kaikki vaikuttaa oloon aika paljon. 

Mulla oli silloin aluksi stressiajatuksia joitain päiviä, mutta tämä olo ei ole kohentuntu vaikka ne on jo lakanneet ja on ollut ihan hyvä rauhallinen mieli. Joten, mä luulen että se on tämä helle kun saa mun kehon reagoimaan näin. Olen kokeillut varmaan lähes kaikkia keinoja mitä on tullut mieleen. Olen meditoinut sen kerran-kaksi päivässä, kuunnellut rentoutusäänitteitä, juonut kamomillateetä, juonut kahvia vain aamulla, kirjoittanut ylös huoliajatuksia, koettanut pitää huolta että keho pysyy viileänä, ottanut yrttitippoja joiden pitäisi rauhoittaa. Mikään ei ole auttanut, tässä 10 päivän aikana paras yömittaus oli -3,6 eli on vielä matkaa päästä plussalle. Ja pahimmat helteet vielä edessä.  

Kun stressi ei ole juuri nyt päällä, on helppoa miettiä kaikkia keinoja joilla stressiä voi helpottaa, mutta kun se iskee akuutisti päälle, niin tuntuu että mikään ei auta. Mutta kyse taitaakin olla siitä, että pitäisi tehdä näitä muutoksia hyvin pitkällä tähtäimellä ja aikavälillä. Mikään ei varmaan auta just tänään, mutta kuten tän päiväkirjankin tarkoitus mulle nyt on, toivon että vuoden päästä osaan jo asioita joita vasta harjoittelen. Seuraavaksi vähän pohdintaa mitä kaikkea voisi kokeilla ja millaisia askeleita ottaa parempaan suuntaan. 

Miten stressiä voi hallita?

Elämää voi olla melko mahdotonta elää ilman stressiä silloin tällöin. Ja tietynlainen stressi voi olla jopa hyvästä. Haitallistahan se on silloin kun se pitkittyy ja kroonistuu. Elimistö ja hermosto jäävät hälytystilaan ja kuluttavat liikaa energiaa ja silloin on kyse jo ongelmasta johon on syytä puuttua. 

Netti on pullollaan erilaisia vinkkejä stressinhallintaan ja kirjastosta löytyy hyllymetreittäin kirjoja joissa opetetaan sitä samaa. Näitä voi lukea vaikka maailman tappiin ja silmät ristiin, mutta kummasti siitä ei ole mitään apua, jos et ala noudattaa edes joitain noista ohjeista. Jos stressitilanne on tosi paha, eli olet niin kuormittunut ettei pää eikä kroppa toimi ja kaikki tuntuu ihan liialta ja ylivoimaiselta, niin mun neuvoni olisi, että mieti yksi pienin asia jonka voisit tehdä kohti sitä että alkaisit voida paremmin. Moni iso stressinaiheuttaja on sellainen mille ei voi mitään. On tilanteita ja olosuhteita joita et voi muuttaa. Silloin ainoa mihin voit vaikuttaa on oma itsesi, asenteesi ja oma mielentilasi. Ja kuten olen itsekin monesti huomannut, nämä muutokset vievät aikaa, eikä mikään keino toimi pikaisesti. 

Esimerkiksi voisitko mennä tuntia aiemmin nukkumaan? Voisitko syödä aterialla vaikka vihreitä kasviksia? Tai jättää höttöhiilarit pois? Tai vähentää sokeria? Tai kuunnella jotain rentoutusta tai meditaatiota vaikka vain 5 minuuttia päivässä? Voisitko kävellä vaikka 5 minsaa katsellen luontoa? Tai tehdä pari syvähengitystä päivän mittaan? Jostain tällaisesta voi hyvin aloittaa ja pitkällä tähtäimellä se vie kohti parempaa. 

Mun aloitus oli nuo You Tuben meditaatiot, Kenneth Soares ja Kennethin ylläpitämä Power thoughts meditation club oli ne kanavat joista löysin parhaiten itselleni sopivia meditaatioita ja affirmaatioita ja nukkumista auttavia juttuja. Niissä puhuttiin englanniksi rauhoittavia asioita ja mä valitsin ekaksi iltameditaatiokseni sellaisen jossa poistettiin ahdistusta ja pelkoa ja huolta. Kuuntelin sitä joka ilta kuukauden ajan. Siinä ajassa aivoissa tapahtuu muutoksia kun kokeilee jotain uutta. 

Aivot eivät kovin nopsaan reagoi uusiin asioihin, vähintään 28 päivää tulisi toistaa uutta tapaa jonka haluaa elämäänsä, jotta sillä olisi jotain vaikutusta. Kun on vuosia toistanut tiettyjä asioita tietyllä tavalla niin aivot toistavat niitä helposti, kuin paljon käveltyjä polkuja. Kun haluat toimia uudella tavalla niin uuden polun tallaaminen vie aikaa, sitä pitää kävellä monta kertaa ennenkuin siitä tulee tuttu ja kiva polku. Eli jos kokeilet jotain stressinhallinan keinoa, niin se ei juuri auta jos teet sitä silloin tällöin muutaman kerran. Säännöllisyys ja toisto on niitä avaimia joilla oikeasti saadaan jonkinlaista muutosta. 

Tällä hetkellä mä opettelen meditoimaan eri tavalla. Puolisoni löysi netistä Sam Harris nimisen hepun joka on tosi fiksu ja hyvä opettaja, sekä neurotieteilijä. Hän on itse meditoinut jo yli 30 vuotta ja hänellä on kännykkäsovellus Waking up- jossa on ensin 50 päivän opetteluosio jossa hän päivittäin ohjaa meditaation jossa opitaan hiljentymään ja olemaan tietoinen, tämä vie vain 10 minuuttia päivässä.  Kun on tämän 50 päivän opetuksen käynyt läpi, sovelluksessa on eri pituisia meditaatioita ja päivittäinen meditaatio. Sovelluksessa on myös paljon puhetta jossa Sam kertoo meditoinnin tärkeydestä ja hyödyistä elämässä ja hänen mielestään se on yksi elämän tärkeimmistä taidoista. Osa puheista on vain muutaman minuutin pituisia ja osa jopa tunnin. Olen vasta noin kuukauden tätä ohjelmaa tehnyt ja jo nyt tuntuu että sillä tulee olemaan suuri merkitys elämässäni. Ja olen tosi tosi kiitollinen että tuo on löytynyt elämäämme. Teemme puolison kanssa yhdessä päivän meditaation sekä aamulla että illalla. Se, että osaa hiljentää mieltään ja tarkkailla sitä, lähtemättä mukaan kaikkeen mitä mieli tekee ja ajatukset ajattelee, on hyvä taito stressinhallinnassa ja ihan elämässä. 

Tämä oli ensimmäinen askel, tämä meditaatio. Aloitin kuuden minuutin meditaatioilla päivittäin. Ja oli jo aikakin, olen ajatellut ja haaveillut meditaation aloittamisesta varmaan yli 20 vuotta, mutta koskaan se ei ennen tätä realisoitunut. Nyt tuntuu mahtavalta kun sain siitä viimein kiinni! Meinaan käydä läpi myös muita juttuja joita joko olen jo kokeillut, tai meinaan kokeilla ja koettaa ottaa käyttöön. Omien tapojensa muuttaminen ei missään nimessä ole helppoa, mutta jos sillä saa parempaa elämänlaatua ja valoa elämäänsä, niin kyllä se kaikki työ kannattaa! 

Meditointi käynnissä vastamelukuulokkeilla ja hyvässä seurassa




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti