Talvi vastaan kesä

Ennen olin ihan kokonaan kevät- ja kesäihminen. En sietänyt talvea, pimeää ja kylmää. Tuntui että olin sisältä kuollut talvisin ja kaipasin vain kevättä, valoa, lämpöä ja kesää. Sitten yllättäen jotain tapahtui, ikä ja koirat, se että koirien kanssa on ollut pakko ulkoilla kolme kertaa päivässä oli sää tai vuodenaika ihan mikä tahansa. Se jotenkin avasi mun silmät sille että säässä kuin säässä voi ulkoilla kunhan on hyvät varusteet. Nyt yli nelikymppisenä mulla on ekaa kertaa lapsuuden jälkeen ulkoiluvaatteet jotka kestää tuulta ja vettä. Se kummasti lisää ulkonaviihtymistä! Samoin kuin toppahousut! Ahh, yksi parhaista keksinnöistä ikinä.

Nykyään huomaan viihtyväni talvessa. Tykkään kun pimeys ja hämärän hyssy käärivät tumman viittansa sisään turvaan ja piiloon. Pimeys voi olla lohdullista ja armollista. Se antaa syyn sisällä käpertyä sohvalle viltin alle ja fiilistellä keijuvalojen hohteessa kirjan tai leffan kera.

Kesällä aina tuntuu että on PAKKO NAUTTIA kun kerrankin on aurinkoista ja lämmintä. Ikinä ei tiedä monta tuntia se Suomen kesä kestää. Joten ulos ja nauttimaan, imemään valoa ja aurinkoa! No juu ei, jos on voimat ihan vähissä, aurinko porottaa ikävästi, on liian kuuma ja joka paikassa liikaa ihmisiä - ja ne usein on vielä humalassa. Ei kiitos. Sitten kun hellekauden istuu sisällä, tuntuu että se on jotenkin väärin. Hirveät suorituspaineet.

Olenkin nyt syksyllä päivien pimetessä ja kylmetessä miettinyt hyviä ja huonoja puolia näin koiranulkoiluttajan näkökulmasta talvesta ja kesästä. Ja tämä on niin outoa, kun olen pitänyt talvesta vasta pari vuotta.

Hyviä ja huonoja puolia talvesta ja kesästä:
Talvella:

+ talvella koiralenkillä ei tarvitse miettiä miten tukka on kun voi vetää pipon päähän
-+voi kotona olla kotoisasti leggareissa kun voi vetää toppahousut vaan siihen päälle
+ on pimeää koko ajan - se on ihanaa kun saa olla omassa kuplassaan eikä näe kaikkea
+ ulkona on kaunista kun on lunta, tai kun on sumua tai kun on vesi jäätynyt
+ jotkut lenkit on tosi lyhyitä kun koirat ei viihdy ulkona kun on liian märkää tai kylmää
- joskus harmittaa kun valmistautuminen lenkille kestää, kun pitää pukea useita kerroksia vaatteita itselle ja koirille.
+ on turvallinen olo kaikkien vaatteiden ja pipon alla
-+on ihanan hiljaista pihassa ja kaduilla kun ei näe niin paljoa ihmisiä, saa olla rauhassa
- talvella ja kylmässä ja varsinkin kosteassa mua särkee enemmän ja tarvitsen lämpöpatjaa että saan unta.


Kesällä:
+ menee hyvin vähän aikaa koiralenkille valmistautumiseen kun parhaillaan tarttee vain laittaa sandaalit jalkoihin ja menox!
- /+on valoisaa koko ajan
+ ei tartte pukea paljoa
+/- jotkut lenkit on lyhyitä kun on liian kuuma eikä koirat jaksa kävellä
+ saattaa olla tosi kaunista kun on vihreää ja kukkaisaa
- pitää miettiä missä vaatteissa hengailee kotona jos ei halua vaihtaa vaatteita koiralenkeille, pitää olla mekkoa ja muuta ja tukka kivasti
- on jotenkin enempi esillä vähissä vaatteissa ja kaikessa valossa
- näkee ihmisä enemmän ulkona, talon pihassa ja kaduilla
- aurinko ja kirkkaus joskus laukaisee migreenin, se ei ole kivaa

Onhan noita varmaan muitakin, mutta nämä nyt tulivat mieleen näin yhdellä istumalla.
Miten sä suhtaudut vuodenaikoihin?
Vaikuttavatko vuodenajat ja säät sun vointiin ja oloon?