Helmet-kirjastojen lukuhaaste 2018

Päätin kokeilla tänä vuonna täyttää tällaista lukuhaastetta. Mun lukutavoite tälle vuodelle on 101 kirjaa, ja melkein aina luen laajasti tietokirjoja, romanttista hömppää, joitain dekkareita, lastenkirjoja, nuortenkirjoja, sarjakuvia ja sci-fiä ja fantasiaa ja melkein mitä vain. Niin monta kirjaa, niin vähän aikaa! 

Mulla on yleensä kuutisenkymmentä (60) kirjaa lainassa kirjastosta ja melkein joka työvuoron jälkeen palan kotiin kirjakassin tai -pinon kanssa. Mahdotonta! Mutta tuo ongelma on niin ihana!  Tämän listan myötä haluan kuitenkin haastaa itseni lukemaan myös jotain johon en ehkä muuten tarttuisi. Katsotaan miten käy! 

Täydennän tätä listaa sitä mukaa kun tulee luettua kirjoja: 

1. Kirjassa muutetaan: MacKintosh: Annoin sinun mennä

2. Kotimainen runokirja: Mäkimattila: Sydänyön hetkiä 

3. Kirja aloittaa sarjan: Vaara: Pientä fiksausta vailla

4. Kirjan nimessä on jokin paikka: Colins: Määränpää: Thaimaa

5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit: Paasilinna: Jäniksenvuosi

6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa: Rönkkönen: Bikinirajatapaus

7. Kirja tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan: Waris: Linnunsitoja

8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja: Matsin: Gogolin disko

9. Kirjan kansi on yksivärinen: Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää*

10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja: MacKintosh: Minä näen sinut

11. Kirjassa käy hyvin: Stuart: Poikani Sam*

12. Sarjakuvaromaani: Tolppanen: Sarasvatin hiekkaa

13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa: Hemingway: Vanhus ja meri

14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan: Vuorela: Lumi

15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja: Witt-Brattström: Vuosisadan rakkaussota

16. Kirjassa luetaan kirjaa: Kauppinen: Kirja jota kukaan ei koskaan lukenut

17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa: Behm: Pehmolelutyttö

18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä: Hepburn: Afrikan kuningatar

19. Kirja käsittelee vanhemmuutta: Saisio: Spuuki Spaiderman ja raju nonna

20. Taiteilijaelämäkerta: Souri: Sarana*

21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi: Tuominen: Minusta tulee kirjailija

22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin: Back: Tubettajan käsikirja

23. Kirjassa on mukana meri: Alexander: Endurance*

24. Surullinen kirja: Brizzi: 100 days of happiness

25. Novellikokoelma: Cavalda: Lohikäärmetatuointi

26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt: Colins: Määränpää: Intia

27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta: Liikanan-Renger: Mon Amour

28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä: Hellsing: Etsitään kätevää miestä

29. Kirjassa on lohikäärme: Simukka: Sisarla

30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan: Moyes: Ne, jotka ymmärtävät kauneutta

31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa: Han: Vegetaristi

32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan: Crossan: Yksi*

33. Selviytymistarina: Nouse nyt : Kuinka selvisin vakavasta onnettomuudesta*

34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta: Gibson: The great escape

35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja: Pronssitähti

36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa: Tiitinen: Neljän tuulen paita

37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi: Lehtinen: Saimi ja Selma: Prinsessa Armada

38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo: Schmitt: Kun sanat ei kiitä 

39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama: Rämö: Unelmahommissa

40. Kirjassa on lemmikkieläin: Rimpelä: Pitkään meni ihan hyvin

41. Valitse kirja sattumanvaraisesti: Delevigne: Mirror mirror

42. Kirjan nimessä on adjektiivi: Ahern: Viallinen*

43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle: Jansson: Kesäkirja

44. Kirja liittyy johonkin peliin: Ready Player One**

45. Palkittu tietokirja: Wohlleben: Puiden salattu elämä**

46. Kirjan nimessä on vain yksi sana: Leinonen: Kirjanoita

47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta: Walliams: Maailman rikkain poika

48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö: Montgomery: Sininen linna**

49. Vuonna 2018 julkaistu kirja: Härkönen: Ihan ystävänä sanon ja muita kertomuksia

50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja : Benjamin: Mitä sain tietää meduusoista*

* ja ** merkityt olivat hyviä ja erittäin hyviä lukukokemuksia joita voin lämpimästi suositella!
Tähän mennessä olen lukenut noin 140 kirjaa, ja nyt on joulukuun puoliväli, muutaman kirjan kerkiän vielä lukea ennen vuoden loppua. Päivitän tänne kunhan lopullinen luku selviää. 

Nyt sitten odottelen uutta lukuhaastetta joka julkaistaan 27.12. Lämmin suositus siihen osallistumiselle, ainakin mun tuli luettua monta kirjaa joihin en olisi muuten tarttunut, kuten Jäniksen vuosi ja Vanhus ja meri sekä Janssonin Kesäkirja - klassikoita joita en ollut vielä lukenut ja tykkäsin niistä kyllä. Eli haaste laajensi lukuhorisonttia, kuten oli tarkoituskin.

Lukuisaa tulevaa vuotta kaikille! Ta-va-taan kirjastossa :) 

Haaveet ja toiveet / Hopes and dreams

Haaveet, kaikki turhat haaveet... kuten Riki Sorsa lauloi. Onko haaveet turhia? Tarvitseeko ihminen haaveita?

Tosi monessa paikassa kuten naistenlehdissä ja nettijutuissa puhutaan haaveista ja tulevaisuuden suunnitelmista ja tavoitteista. Mitä jos sulla ei ole sellaisia? Elämä on vain päivästä toiseen selviämistä ja toivomista että selviää ja jaksaa. ei uskalla eikä halua miettiä liian pitkälle. Ja onko se tarpeenkaan.

Mulla ei ole ollut mitään haaveita pitkiin aikoihin. Tai ainakaan en ole sellaisia itselläni havainnut. Enimmäkseen tulevaa en halua liikaa miettiä, kaikki voimat menevät nykyisyyteen ja siihen miten jaksaa ja saa voimansa jaettua sopivasti lähipäivien ajalle. Ja tuollaiset haave- ja tavoitejutut on tuntuneet että pätevät joidenkin ihan erilaisten ihmisten maailmaan. Ja toisekseen, viimeiset vuodet ainoa haave on ollut sellainen asunto jossa voi nukkua ja olla rauhassa ja joka on muutenkin sopiva. Nythän se on järjestynyt ja siitä olen tosi onnellinen!

Jotenkin kuitenkin tänä vuonna olen havahtunut siihen että mulla taitaakin olla jotain pieniä haaveita. Koska niistä on jo kolme toteutunut, ja kohta toteutuu neljäs - niistä suurin! Jota olen haaveillut jo viitisen vuotta. Mun haaveet on olleet pieniä ja vaatimattomia, mutta olen nauttinut siitä tunteesta kun olen saanut niitä toteutumaan ja todennut ettei kyse ole siitä että pitäisi haaveilla jostain suuresta ja mahtavasta, vaan pieni ja arkinenkin riittää. Toteutuminen tuo kuitenkin hymyn huulille ja kivan ja onnistuneen olon.

Mun eka haave tänä vuonna oli se, että kokeilin nukkumista ulkona parvekkeella pakkasella. Olen lukenut että se voi auttaa päänsärkyihin ja migreeneihin ja mä tykkään tunteesta että kasvoilla on viileää ja kroppa saa olla lämpimässä. Mun puolisolla on talvimakuupussi ja eräs yö sitten asetettiin partsin lattialle pari kerrosta makuualustoja ja mä menin nukkumana siihen ihanan paksuun talvimakuupusiin. Oli jännää ja kivaa. Pakkasta oli n -7 eli sopivasti. Uni ei kuitenkaan meinannut tulla, mutta oli kiva makoilla siellä viileässä. Yhden maissa yöllä puoliso tuli kysymään josko kuitenkin tulisin sisälle nukkumaan, sillä Miky oli ollut ihan levoton ja ihmeissään miksi mä olen oven takana pääsemättömissä. Mikyä oli stressannut niin paljon ettei kukaan ollut saanut nukuttua. En halunnut kiusia Mikyä enempää ja tulin sitten sisään nukkumaan. Eli en ihan nukkunut yötä ulkona, mutta sain maattua siellä makuupussissa useamman tunnin, eli lasken haaveen toteutuneeksi. Miky oli niin iloinen että tulin sänkyyn ja koko lauma oli kasassa.

Luin partsilla fikkarin valossa / reading on the balcony in the light of a flash light

Toinen haave oli sellainen jota olin miettinut tosi pitkään, monta vuotta. Mutta sain tehtyä sen vasta nyt kun päätin että NYT! Eli kävin maaliskuussa ottamassa lävistyksen keskelle alahuulta. Musta se on kiva ja tykkään kovasti. Laittaminen vähän koski, mutta vain pienen hetken. Loppupäivän lävistystä vähän kuumotti ja kihelmöi ja syöminen piti tehdä varovasti pari päivää, mutta parani ihan kiitettävästi. Eli olen iloinen että se tuli tehtyä!

Kolmas haave oli se että tapasin lempikirjailijani Marian Keyesin livenä Helsingissä toukokuussa! Olen ollut fani jo 90-luvulta kirjasta Watermelon asti. Se oli Marianin eka kirja ja olen innolla odottanut aina uutta luettavaa. Luen niitä mieluiten englanniksi, sillä hän on mestari käyttämään kieltä ja leikittelemään sillä. Osa siitä katoaa kun niitä käännetään. Seuraan myös Mariania twitterissä ja katson hänen viikoittaisia vlogejaan youtubessa. Hän on niin hauska ja ihailtavan rehellinen mielenterveysongelmistaan. Puolisonikin tykkää katsella hänen vloggauksiaan. Kun kuulin vlogissa ja twitterissä että hän on tulossa Suomeen otin selvää koska ja missä. Tapahtumaa ei juuri mainostettu missään, sillä hän vieraili Mikonkadun Marimekkoliikkeessä, eikä sinne mahtunut kuin pieni määrä ihmisiä. Mutta onneksi me oltiin siellä. Marian puhui uudesta kirjastaan haastattelussa ja sitten häneltä sai nimmareita jos halusi! Ja koska olin jutellut Marian kanssa twitterissä niin hän tunnisti minut ja nousi halaamaan (ei halannut muita nimmarihakijoita!!) ja vaihdettiin muutama sana. Annoin hänelle piirtämäni kortin ja rakkauskirjeen. Mutta valitettavasti ujouteni esti etten jäänyt juttelemaan, vaikka olisin voinut! Pahus! Hän kyllä myöhemmin kiitti kortista! Kuinka upeaa, maailmankuulu kirjailija luki mun vaatimattoman kortin ja kirjeen ja kiittikin niistä <3 Tuon ajatteleminen tulee onnellistamaan mua vielä pitkään!!

Marian ja minä / Marian and I <3 

Pienempiä haaveita on ollut kesäteatterissa käynti, se oli eka kerta! Ja se että sain viimein itselleni oman lääkärin joka uskoo että ME/CFS on fyysinen sairaus! Ja muutama yksityinen haave. Ja se suurin haave:

Mä lähden tämän viikon sunnuntaina Lappiin viikoksi ihan yksin. Invalidiliiton tuetulle lomalle Ylläshotelliin täysihoidolla! Niin ihanaa! Meinaan ottaa mukaan kassillisen kirjoja ja olla rauhassa ja lukea ja olla puhumatta kenellekään ja kuuntelematta ketään. Rauhaa! Hiljaisuutta! Luontoa! Taivasta! Kirjoja! Ruokaa! Ei kotitöitä! Lepoa! Aaahhhh!! Niin odotettua ja ja ihanaa. Kerron sitten myöhemmin miten meni ja millaista oli.

Eli sellaisia haaveita ja toteutumisia! Mistä sä haaveilet? Ja mikä haave on viimeksi toteutunut?

Dreams, do we need them? Do we have them? Magazines and such talk lots about dreams and goals and things to want in the future. But what if you don't have dreams? If you only try to live from day to day and just manage. And are afraid to think too much ahead.

I thought I don't have any dreams. I haven't had any time to dream or think about dreams. For years my only dream was to find a quiet place to live. Now we have that and I noticed I might have a few small dreams after all. And 3 of them have already come true, and the fourth, the big one, is soon coming true! So exciting!

My first dream was to sleep outside in winter time. I did that in March, it was -7 degrees Celcius and I love when it's cold on my face, but the rest of my body is nice and warm. My partner has a winter sleeping bad, and with that I went to the balcony and tried to sleep. It took a while, but I enjoyed staying there listening to the sounds of snowy world. But around 1 am my partner came and asked if I could come and sleep inside after all. Little Miky was stressed and restless and couldn't understand why I was behind the door and he couldn't come to me. I didn't want to stress him any more, so I came in and slept in our bed. Miky was very happy to have the whole pack together so he could start sleeping too. I consider my dream completed even if it didn't happen completely.

My second dream was to have a piercing on my lower lip. I did it finally in March after many years of thinking about it. I'm glad I did it. It hurt just a bit when it was made, and it took a couple of days to be able to eat properly but it healed nicely. And I like how it looks.

Alahuulilävistys / Piercing on my lower lip 

The third dream was to meet face to face with my favourite author Marian Keyes! I'm such a fan - been ever since her first novel Watermelon. I've always read her books in English, I just love how creative and fun is her use of language. It's hard to translate. I follow her on twitters and you tube, I just love her vlogs and my partner watches those as well. She told she's coming to Finland and I found out when and where. It wasn't advertised because it was a very small event and only a handfull of people were able to fit there, in the Marimekko store in the middle of Helsinki. She was interviewed and then there was a chance to have her autograph and of course I went. She regognized me from the twitters and hugged me (she didn't hug the others!!) and I gave her a card I drew and a love letter. She later on thanked me for those, how cool is that! I was too shy to talk with her, there was a chance to do that, and I'm kicking myself for being too shy!! But I'm so happy I met her and talked a bit and had a chance to tell her how much I appreciate her work and how lovely she is! That meeting is gonna make me happy for a long long time still!

Also some smaller dreams have come true this year, like visiting a summer theatre, getting a doctor who understands that ME/CFS is a physical illness and other more private dreams. And the big one is gonna happen soon!

I'm going for a holiday by myself next Sunday in Lapland! That's the north of Finland with all different landscape and quietness. I'm gonna stay in a hotel for a week and have all the meals ready made and just relax! I'm gonna pack a lot of books and not talk to anyone! Just breathe! Relax! Read! Enjoy! Take it easy! Eat! Sleep! Be quiet! Aahhhh. So looking forward to it!

Later on I will tell you all about my little holiday in Lapland.

So, that's my dreams and hopes. How about you, what do you dream of? And what's the last dream that has come true for you?

Blogiystäväkirjahaaste

Blogiystäväkirja

Jee, haaste! Minut haastoi tähän blogiystäväkirjahaasteeseen Chido Hupenyi blogista, kiitos! Näitä ei ole ollut aikoihin. 

Bloggaajan nimi: Peppermint
Blogin nimi: vielä toistaiseksi se on Tasapainoilua ja tassunjälkiä, mutta meinaan muuttaa sen joskus hamassa tulevaisuudessa joksikin muuksi. 

Ikä/ Blogin ikä: Mun ikä on 47 ja blogin ikä 7 (Jo!) 

Aikaisemmat blogit: Tämä on ensimmäiseni, ekana sen nimi oli Tasapainoilua ja tanssiaskelia mutta muuttui kun piti lopettaa tanssiminen. Muita blogeja on Sairaankaunis yhteisössä blogi Sumupuu, jota en ole kirjoitellut kun se yhteisö on vähän kuivunut, ikävä kyllä! Myös nuortenkirja-aineinen blogi Sivupolku on mun pitämä ja lisäksi kirjoittelen meidän kirjaston blogiin Kirjaston kulmilla. 

Miksi aloitit bloggaamisen? Tykkään kirjoittaa. Sillä tavoin voin kertoa ihmisille asioita, se saattaa myös kirkastaa omaa mieltä. Aluksi oli tarkoitus kertoa keski-ikäisen sairaan ihmisen tanssiharrastuksesta ja tasapainoilusta bipolaarihäiriön kanssa, mutta se on muuttanut muotoaan ja tulee vielä muuttamaankin. 

Mistä aiheesta postaat mielelläsi? Tykkään kertoa arjesta elämää rajoittavan sairauden kanssa, sen haasteista ja asioista jotka tuottavat iloa siitä huolimatta. 

Mistä aiheesta et postaa mielelläsi? Jaa, tekisi mieli ruotia yhteiskunnan ongelmia, mutta en halua olla liian ongelmakeskeinen ja tuntuu ettei aivokapasiteetti riitä sellaisen älykkään tekstin laatimiseen. 

Kuinka kriittinen olet omaa blogiasi kohtaan?  Aika kriittinen. Sen takia postaan vähemmän kuin haluaisin. Ja välillä se stoppaa kokonaan, itsekritiikin ja väheksymisen takia. 

Mitä tapahtuu blogisi kulissien takana? Elämää. Kaikenlaisia vaikeuksia ja juttuja joista en halua puhua. Myöskin parisuhteeni pidän omana tietonani enimmäkseen.  

Blogin kautta olen saavuttanut: Uusia ystäviä! 

Blogisalaisuutesi: Ei ole salaisuuksia. 

Suosikkisovellukseni: Instagram varmaan nykyisin, se vaihtelee. 

Lempibloggaajasi: Niitä on monia! Mainitsen Henkireikiä ja mun haastajan blogin ja Filosofian puutarhassa. Tykkään myös tosi paljon Tää on vielä kesken blogista, mutta se on tauolla. 

Mikä erottaa blogisi muista blogeista? Haha, En tiedä, ehkä se että kirjoitan matalalla kynnyksellä, puhekielellä, tavallisista jutuista ja se ettei mulla ole tiukkaa aihepiiriä. 

Paras blogimuistoni: Varmaan kun jotain tekstiä on haluttu jakaa eteenpäin. 

Kenet haastan mukaan? Haastan ihanan Maijan! 

Kirjekaverit - mikä ihana harrastus / Penpals - what a lovely hobby!

Hei! Haluaisin kertoa ja kirjoittaa siitä mitä ihminen voi tehdä ja harrastaa jos hänellä on sellainen sairaus että esim liikuntaa ei voi harrastaa ja tulee oleiltua kotona paljon. On ihmisiä jotka eivät osaa olla tekemättä mitään ja käyvät kotona vain nukkumassa, heillä seinät kaatuvat päälle jos kotona pitää olla vaikka flunssan takia pidempään kuin pari päivää. Mä olen ihan toisenlainen, viihdyn kotona viikkokausia putkeen eikä ole vaikeuksia keksiä tekemistä vaikka vain sohvalla ollen. Mä en osaa pitkästyä ollenkaan. Pikeminkin on liikaa jonossa tehtäviä kivoja asioita, vaikka olen vain kotona enimmäkseen.

Nyt on ollut hieman viileämpää ilmaa. Hauskaa kuinka ihokin iloitsee tuosta viileästä tunteesta jonka pieni tuulenvire saa aikaan. Tuntuu että on helpompi hengittääkin, vaikka mulle tuo hellekausi ei ollutkaan pahin mahdollinen. Mä tulen ihan hyvin toimeen helteen ja lämmön kanssa, joskin tuntui että nuo viime viikot oli sellaisia että aivot sulivat ja oli vaikea tehdä mitään ylimääräistä kun ei vaan jaksanut kuumuuden takia.

Nyt kuitenkin saa tartuttua rästihommiin kun tuntuu ajatuskin kulkee paremmin. Kirjekaveritkin ovat joutuneet odottelemaan kirjeitään kun on pari niitä ollut kirjoitettavana.

Hankin tässä vuoden aikana itselleni 12 kirjekaveria! Muutama Suomesta ja loput ulkomailta, Japanista, Zimbabwesta, Yhdysvalloista, Saksasta, Islannista ja Alankomaista. Ihan mahtava harrastus. On niin henkilökohtaista saada kirje joka on kirjoitettu käsin ja nähty vaivaa sen kirjoittamisessa. Se on niin paljon mukavampaa hypistellä ja lukea kuin sähköisiä viestejä (joskin nekin ovat tietty mukavia!).

Ihana kirje ja tarroja japanilaiselta kirjekaverilta / A lovely letter and stickers from my japanese pen pal

Kirjekavereiden kanssa ollaan myös vaihdettu jotain pieniä lisälahjoja, tarroja, washeja, kortteja ja muuta pientä mikä kulkee kuoressa, sekin ilahduttaa ja mä voin käyttää niitä bujossani. (Jota yhä jaksan ylläpitää, jatkunut jo puolitoista vuotta!). Mäkin lähetän heille jotain pientä, muumitarroja tai muuta suomalaista tai jotain bujo/plannerikoristelujuttua mitä löytyy ylimääräisenä ja kortteja kotikaupungista.

Hauskinta on että näistä ventovieraista tyypeistä on muutamasta tullut yllättävän läheisiä, tuntuu että löytyy samankaltaisuutta ja paljon yhtäläisyyksiä. Ei meissä ole kovin paljoa eroa vaikka elämme eri puolilla maapalloa. Olisi kiva saada vielä muutama kirjekaveri vaikka Etelä-Amerikasta ja Australiasta. Sitten olisi vissiin joka mantere paitsi Etelänapamanner katettuna.

Kirjekaverit on siitä ihana harrastus että satunnainen postimerkki ei vie konkurssiin, sain ystäviltä heille ylimääräisiä kirjepapereita ja sitä voi tehdä sohvalla. Ja samalla olla yhteyksissä ihmisiin ja maailmaan ja olla jollain lailla sosiaalinenkin. Kirjettä voi kirjoittaa vähän kerrallaan jos ei jaksa paljoa kerrallaan. Ja kirje joka tulee postiluukusta! Mikä ilo!

Sain lahjoituksena kirjepapereita / Got letterpapers from my friends 

Voi odottaa päivässä oikeaa hetkeä ottaa kirjeveitsi käteen ja avata kirje. Kurkata sinne sisälle ja ooh! Siellä on jotain ylimääräistä. Varovasti otetaan sisältö ulos ja ihastellaan ihania tarroja mitä tällä kertaa kirjeystävä laittoi mukaan. Sitten taitellaan kirje auki ja sukelletaan kirjeystävän sanoihin ja maailmaan! Niin hienoa. Lämmin suositus tälle harrastukselle.

I'd like to write about stuff I do at home. I know there are people who get bored easily and can't stand if they have to stay home for more than a few days at a time, the walls will close around them. I'm not like that at all! I never get bored and I'm easily entertained. I can stay home for weeks on end and will have lots to do all the time. 

We had a heatwave here for 3 weeks, it was about +30 the whole time! Now it's second day a bit cooler and already I feel like I can take on some stuff I haven't had the energy to do during the heatwave. Like my penpals! I'm a few letters behind and now I can start writing again. 

Lähteviä kirjeitä / Outgoing mail

During the last year, I've got myself 12 pen pals around the world. Few from Finland and from Japan, Zimbabwe, Germany, Netherlands, Island and a couple from the United States. It feels so intimate to read something another person has taken time and written and much nicer to touch than an e-mail (which are nice to receive also!). 

With some pen pals we also exchange small gifts like stickers and washi tape and cards, and those I can use in my bujo (it's still going strong after 1,5 years!). I'll send something small for them also, some Moomin stickers and post cards from my home town and other small things. 

The best part is that some of my pen pals have become quite close and feels like we have lots of things in common. It's nice to notice how similar we are no matter where we live. I'd like to have a few more pen pals like from South-America and Australia, then I'd have all the continents covered, except the Antarctica. 

Snail mailing is the best hobby, the cost of a stamp is not too much, my friends donated their old stationary to me that they didn't need anymore and you can do the writing sitting on a sofa. And you can do it little by little if you don't have the energy to do it all at once. That way you can be in contact with people and the world and be social. And when you receive a letter! What a joy!

Then you can wait for the right moment to get your letter opener and open the envelope. Peek in carefully to see what's in there - ooh, there's something extra! You take it our carefully and admire the stickers you got this time -so lovely! Then you fold the letter open and dive into the world of another person and enjoy their handwriting and stories. So cool and wonderful. I highly recommend this hobby to everyone!