Jatkoa edelliseen / Continuing the last post

Jatkoa edelliseen, eli miksi olen ollut uupuneempi ja voinut huonommin kuin aikoihin. Tajusin toisenkin seikan mikä varmaan siihen vaikuttaa, sen lisäksi että on ollut stressiä ja rasitusta enemmän kuin olisi ollut suotavaa viimeisen neljän vuoden aikana.

Nimittäin, viimeiset neljä kesälomaa - jonka siis pitäisi olla aikaa rentoilulle ja palautumiselle, niin sellaisia ei juurikaan ole tapahtunut.

Eka kesäloma tuon ensimmäisen keskustaan muuton jälkeen meni siinä kun Mikyn peräpää halvaantui. 6 viikkoa häkkilepoa jolloin sitä ei jätetty yksin ja piti noin tunnin välein huolehtia että se sai vettä ja piti viedä kylppäriin pissille siten että tyhjensin sen rakon ja suolenkin pari kertaa päivässä. Ja nukuin lattialla sen häkin vieressä. Siinähän se kuusiviikkoinen meni silloin. Oli vielä tosi hellejakso ja me oltiin pimennetyssä olkkarissa koko lauma ja katsottiin telkkaria. Yritettiin pitää asunto viileänä ettei Mikyllä olisi ollut tukalaa siellä häkissä.

Toinen loma olikin sitten ihan vain loma, oli voimia käydä Suomenlinnassa ja uimarannalla ja tehdä lomajuttuja - ihanaa!

Kolmas loma meni muuttamiseen, pakkailua, organisointia, juoksemista, järkkäämistä ja siivoamista. Samon neljäs loma, samoissa merkeissä.

Eli ei ole tullut paljoa rentoiltua ja palauduttua liian pitkään aikaan. Huoh. Sovitaanko että tulevana kesänä mun loma on lomailua, että saan olla ja palautua ja rentoutua ja olla ja lukea ja makoilla ja syödä mansikoita ja nauttia sinisestä taivaasta ja auringon lämmöstä ja ruohon tuoksusta. :)

Tarvitsen lisää valoa / I need more light

Continuing the previous post. I just realized another thing that probably is making me more exhausted and feeling worse, the fact that there's been too much stress and exertion going on these last years. 

My last four summer holidays - the time to unwind and relax and recuperate, those haven't happened. 

The first holiday in these four years after we moved to the center, Miky's hind legs paralyzes. He had to be caged for 6 weeks and I had to make sure he ate and drank and I had to empty his bladder and bowel in the bathroom and we couldn't leave him alone in the cage at all. I slept on the floor next to his cage those weeks. It was a really hot summer then, we had the living room darkened to keep it cool and we just watched tv the whole time. 

Second holiday was a normal one, I visited a fortress Island Suomenlinna in Helsinki, went to the beach and such, so it was lovely!

The third and fourth holidays were spent packing, rushing around, organizing things and cleaning. So no rest. 

So, I haven't been relaxing much or recuperating for a longest time. So, let's make a deal here, the coming summer I will have a proper holiday, I can just be, relax, read, lie around, eat strawberries, enjoy the blue skies and warmth of the sun and the smell of grass. :) 

Ei ihme! / This explains it!

Pari päivää sitten Facebookki muistutti että neljä vuotta sitten allekirjoitimme vuokrasopimuksen. Muistelin hieman että minkä niistä, ja se oli se jolloin muutimme syrjemmästä keskustaan, taloon josta olin sen sijainnin takia haaveillut kauan.

Ja kauhukseni tajusin että niin, siitä on neljä (4) vuotta. Sen jälkeen olemme muuttaneet kolme (3) kertaa!!

Se olisi terveellekin ihmiselle aikamoinen suoritus, saatikka sitten jaksamisrajoitteiselle sairaalle kuten mä. Ja varsinkin tämän meidän huiman tavaramäärän kanssa ja ottaen huomioon että kaikki muutot on olleet pakon sanelemia eivätkä ole johtuneet mistään päähänpistoista tai omasta halusta saada vaihtelua. On vain ollut pakko muuttaa jotta saisi ja voisi asua silleen rauhassa että on kivaa ja pystyy lepäämään ja päättämään itse milloin nukkuu ja milloin valvoo.

Uusi keittiö / new kitchen

Mä olen ihmetellyt miten mä voin niin huonosti. Energiaa on heikommin kuin ennen, en pysty mihinkään ylimääräiseen. Jouluna oli flunssa ekaan kertaan kolmeen vuoteen ja siihen vielä hurja äkäinen nenäherpes ja virtsis. Ja sitten meni selkä kipuisaksi. Jostaihan tuokin kertoo. Lepoa tarvitsen. Olen tämän vuoden puolella ollut enemmän sairaslomalla kuin töissä. Ja se on inhottavaa, mutta tullut tarpeeseen.

On ollut huolestuttavaa kun ei ole voimia kuten ennen. Kävely on raskasta ja hidasta. Koiralenkit mä jaksan jotenkuten, mutta en kovin pitkiä. Kavereita en ole jaksanut nähdä, ei ole ollut juuri sosiaalista elämää. Tuntuu että elämä on supistunut sohvannurkkaan.

Kolme muuttoa neljässä vuodessa! Ja koko ajan ollut se stressi että voiko tähän jäädä? Mitä jos ei voi? Mihin voi muuttaa? Mistä saa asunnon? Millaiset naapurit siinä on? Millä voimilla ja lihaksilla sen muuton tekee? Kuka jaksaa pakata? Saadaanko muuttoapuja? Hui kamala! ! Mutta onneksi selvisimme tänne, ja saimme paljon apua ihanilta ihmisiltä <3

Hurja stressi joka on kestänyt kuukausia aina kerrallaan. Viime muutto oli elokuussa. Vieläkin on iso osa tavaroista laatikoissa, purkamatta. Ei ole ollut voimia. Mutta nyt me tiedetään että tähän voidaan jäädä. On rauhallista ja ihanaa, kiva asunto, ihanat näkymät, rauhalliset naapurit ja kiva sijainti. Eli ei ole kiire millään eikä minnekään. Halua olisi saada kirjat hyllyyn ja tavarat paikoilleen, mutta pelkkä arki vie kaikki voimat.

Saan silti ison ilopläjäyksen joka kerta kun saan paina hissin nappia ylimpään kerrokseen - ja vielä kulmahuoneisto! Ja kivat mummot seinänaapureina ja kiva asunto kaikin puolin. Joskus yöllä herään nauttimaan siitä miten on hiljaista - ei sitä voi ymmärtää ellei itse ole kokenut sitä että ei voi nukkua naapureiden takia.

Jatkukoon tämä asunto-onni <3

Eka päivä uudessa / the first day at the new home

Muuttopäivän iltaa / the evening of the moving day

Few days ago FB reminded me that 4 years ago we signed a lease to an apartment. Took a while to remember which one and then I remembered that it was the one in the centrum, the building in such a good location that I had dreamed of living there for years! 

Horrible to realize it's been 4 years! And since then we've had 3 moves!! 

That's quite a lot, even for able bodied person, let alone a sick one like me. And with the amount of stuff that we have! And to take into consideration that we didn't exactly want to move, but we always had to so we could live in peace and quiet and decide when we want to sleep and when to be awake, not so that neighbors will decide those things for us. 

I've been wondering why I've been so poorly, no energy, walking is hard an difficult. Doggie walks I've managed, but not too long ones. Haven't had the energy to socialize or see friends. My life's been in the corner of my sofa. I've also had the flu for the first time in 3 years, and other infections. I've been more on sick leave than at work this year.  That's unfortunate, but I've clearly needed it. 

Three moves in four years! And a huge stress the whole time, can we stay here? What if we can't? Where to move, where to live? Where to find a new place? Who will have us as tenants? What kind of neighbors will there be? How to arrange the move? Will we get any help? Who has the energy to do all the packing? O M G. Thankfully we are here now, and we got so much help from wonderful people <3 

The stress has been with me and in me for months at the time. Almost all the time these past four years. The latest move was in August, and we still have about half of our stuff in boxes, unpacked. We haven't had the strength to do that. But now we know we can stay here. It's peaceful and quiet, nice neighbors, lovely apartment, nice views, very good location. So we're not in a hurry to arrange all the things. I'd like to unpack my books etc, but just everyday life gets all my energy atm. 

I get ridiculously happy every time I press the button on the elevator to the top floor. And a corner apartment, with lovely granny neighbors. Sometimes at night I wake up just to enjoy the silence. I don't thing anyone can understand that unless they've been experiencing insomnia because of the neighbors. 

Let this homey happiness continue <3

Uudet sohvat kovassa käytössä / New sofas in a heavy use