Iltaa vaan kaikille! Huh, aikamoinen viikko takana. Nythän oli mun lomaviikko ja kerrankin, kun ei ollut mitään suunnitelmia, niin mikään ei mennyt pieleenkään - pikemminkin päinvastoin!
Joulukuussa me laitoimme hakemuksen sisään kaupungin vuokra-asuntoihin, kun miehu tuli siihen tulokseen ettei kestä enää yhtään kesää noiden viereisen koulun pihan mopopoikien kaasuttelua, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ja muakin on alkanut vähän häiritä tämä näin syrjässä asuminen, ei tule lähdettyä helposti mihinkään ja kaikki harrastukset on jääneet lähes kokonaan - tai ainakin kaikki mitä tulee tehtyä kodin ulkopuolella. Kun ei ole autoa ja bussit kulkee harvakseltaan.
Kaupungilla on yksi tietty vuokratalo jota olen katsonut sillä silmällä jo vuosia, siihen olen haaveillut pääseväni muuttamaan. Se on aivan keskustassa, kirjaston välittömässä läheisyydessä ja joka paikkaan on lyhyt matka. Se on silti melko rauhallisella paikalla. Eli täydellinen, ja muistan kuulleeni huhua että sen asunnot olisi alunperin tehty musiikinopiskelijoille joten huoneet olisi äänieritetty. Huikea plussa sekin!
Ja pienihän tämä meidän kaksiomme on, ahdasta on elo, vaikka karsimme tavaraa jatkuvasti ja paljon olemme jo karsineetkin. Ja suihkuun ja saunaan mennään ulkokautta. Eikä lämmintä varastotilaa ole. Positiivisena tässä on se, että metsään pääsee heti ovelta ja vuokranantajapariskunta on ihan maailman paras - heitä tulee ikävä!
 |
| Meidän ahtaahko olkkari/makkari |
 |
| Pihatie meidän nykyiselle talolle |
 |
| Tätä kattoa ja sen monia hassuja naamoja tulee hurjan ikävä! |
Noh, maanantaiaamuna soitin asuntotoimistoon kun perjantain aikana oli ihmiset irtisanoneet asuntojaan. Muutama sopiva oli vapautunutkin ja tiistaiaamuna tuli soitto että meille tarjottiin haluamastamme talosta kaksiota, näyttö olisi torstaina. Me alunperin haaveilimme kolmiosta, mutta kävi selväksi, että kun meitä on vain me kaksi, emme saa kolmiota kun ne on varattu lapsiperheille. Meille tarjottu kaksio oli kuitenkin suurempi kuin tämä nykyinen ja kun kävimme sitä katsomassa, se oli siisti ja hieno. Talon ulkoasu on aika karu, mutta sehän ei haittaa. Siellä oli monta positiivista yllätystä, hyvät pesutilat käytössä ja kiva saunaosasto.
Mentiin kahville miettimään vastausta ja sitten asuntotoimistoon vastaanottamaan uusi koti. Seuraavana päivänä käytiin allekirjoittamassa vuokrasopimus, joten ensi kuussa muutetaan! Aikamoista myllerrystä ollut mielessä tämä viikko, tämän sunnuntaipäivän olen pitänyt ihan lepopäivänä että ensi viikkoon jaksaa virkein askelin :)
Koska vanha ja uusi asunto menevät kuukauden päällekkäin, tehdään muuttoa pikkuhiljaa ja toivottavasti ilman kiirettä ja stressiä, muuttopäiväksi sovittiin vasta maaliskuun neljäs viikonloppu. Pitää nämä rajalliset voimavarat ottaa huomioon. Viime muutot menivät kivuttomasti kun oli aikaa ja hyvin organisoitua kaikki ja tavarat pakattuina ja saimme kavereilta muuttoapuja.
Hyvää muutossa on aina se, että tulee käytyä jokainen tavara läpi, ja varmaan nytkin paljon päätyy kirppikselle ja kierrätykseen ja varmaan roskiinkin. Se aina puhdistaa kun saa turhat rojut elämästään pihalle!
Ja Fantsua oli tässä viikonlopussa sekin, että kävin lauanataina tekemssä vapaahetoistyötä vanhusten parissa! Oli kivaa ja meinaan mennä toistekin - ihania mummeleita ja papparaisia. Ja koska olen itse jälkipolveton, niin kun olen vanha, olisi kiva jos vaikka joku vieraskin vähän piristiäisi arkea...
