Kesäkarvat

Pixuli vähän uitettuna koirana, kiltisti oli suikussa vaikkei siitä pitänytkään

Mikiläinen ihan märkänä mutta puhtaana

Tuossa alkukesällä pestiin molemmat koirat ja sen jälkeen vietiin Pixuli trimmattavaksi, kun sillä oli niin muhkeat villahousut ja häntäkin laahasi maata tuoden aina lenkeiltä mukanaan puoli metsää oksineen ja pikku käpysineen. Tuli tosi hienon näköinen lyhythelmainen koiru sieltä! Ja varmasti helpompi silläkin olla :)

Pixin häntä ennen...

Pixi ennen...

...ja jälkeen

kätevä lyhyt häntä ja hienot pikkuvillahousut :)

Ostin myös furminaattorin, ja sillä on tosi hyvä harjata tuota paksua aluskarvaa pois kummastakin koirasta. Tosi tehokas vehje!

Mikystä otettiin kuvat ennen ja jälkeen, kun se oli hiukan erinäköinen Romaniassa vielä viime elokuussa ja nyt kesäkuussa Suomessa. On tainnut ottaa Pixiestä mallia tuon hännän kasvatuksessa :) Ei uskoisi samaksi koiraksi!

Omatkin karvani saivat uuden väripeitteen ja vähän trimmausta niskasta ja toiselta ohimolta, on taas kevyt ja värikäs olo. Miehullakin on lyhyt ja musta kesätukka, mutta hän haluaa olla incognito joten siitä ei kuvaa. Mutta mun pää on tuossa:

Juhannuskoira sylissä - oli lämmin!

Kirjastopäivät Mikkelissä

Lomani eka viikko meni siis koiran sairastaessa. Pari päivää meni siitä toipuessa ja nukkuessa univelkoja takaisin. (Vieläkin ilahdun aina kun tulee kiinteää kakkia :)) Oli kummitytön kivat synttärit ja pari ihan kivaa arkipäivää. Sitten tulikin lomaan katkos, sillä lähdin kahden töikaverin kanssa junalla Mikkeliin tämän vuoden Kirjastopäiville. Itselleni ihan eka kerta, toinen kavereista oli jo konkari. Tuntui että tuli ihan kivaan saumaan tuo reissailu, pääsi hotelliin ja valmiiseen ruokapöytään ja sai muuta ajateltavaa kuin kotiasiat.

Hotellihuone oli ihan mukava

Tällaisia ne lupaili, mutta ei mun sängyssä ja kaapissa ollut kuin tyyny!

Noin 300 osallistujaa, 194 kilometriä (yhteen suuntaan), 19 luentoa, noin 15 kuppia kahvia,  9 ateriaa joita ei tarvinnut itse kokata, 7 sivua muistiinpanoja, 5 drinksua, 3 hotelliyötä+hotelliaamiaista,  2 ihanaa työkaveria, 1 työpaja...niistä koostui tämänvuotiset kirjastopäivät. Oli todella mielenkiintoista, joskin väsyttävää. Päivät olivat pitkiä, kiinnostavia ja paljon asioita mietittäväksi. Herätys oli heti seitsemän maissa, aamupalalle kasilta ja ysiltä alkoivat luennot Kongressitalo Mikaelissa jonne oli meidän hotellilta noin kilsan matka.

Materiaalia ja hieno kaulaläpykkä

Tikkana kuunnellaan

Hieno ja iso sali jossa tuli istuttua useita tunteja

Kongressitalo Mikael

Päivät venyivät neljään, viiteen asti ja sitten oli hetki käydä hotellilla virkistäytymässä ja iltamenot alkoivat kahdeksalta. Keskiviikkoiltana oli kaupungin vastaanotto, jossa sai juomaa ja ruokaa ja tavata ihmisiä, ja torstai-iltana oli kaupunginkirjaston vastaanotto jossa sama meininki, eri ympäristössä. Hurjasti nuo tädit jaksavat heilua, jotkut menivät kumpanakin iltana vielä jatkoille kaupungin baareihin, ja virkeänä (?) heti aamulla taas luennoilla. Mä en jaksanut, ekan illan aikana käytiin yksillä baarissa ja toisena iltana lähdettiin nukkumaan jo ennenkuin virallinen osuus oli ohi. Ja siltikin teki tiukkaa vaikken edes bilettänyt!

Ekan päivän jälkeen virkistäydyttiin hotellin ravintolassa tällä viisiin - nam. 

Ekan iltajuhlan iltaeleganssia (?)

Tokan iltajuhlan vermeet

Mikkelin kirjastolla oli viihtyisä lastenosasto!

 Luentojen aiheet olivat laidasta laitaan, oli e-kirjoista, kirjastojen selviytymisestä tulevaisuudessa, palvelumuotoilusta, bloggaamisesta, tapahtumatuotannosta ja sitten oli vieraita eri maista, oli Tansaniasta ja Namibiasta kirjastolaisia,  todella mielenkiintoinen ja innostava tyyppi Delftistä ja Eestistä luennoitiin kuinka heillä hoidetaan e-kirjojen lainaus.

Vikana päivänä mua ei juuri erottanut pöytäliinasta! 

Vika hotelliaamupala, vähänkö olin pettynyt kun ei ollut laisinkaan hedelmäsalaattia!

 Perjantaina, luentojen jälkeen osallistuttiin vielä kävelyretkeen Mikkelissä, Marskin jalanjäljillä, se oli tosi kiva vaikka vettä satoin. Oli mukava nähdä Mikkeli kävelyvinkkelistä ja kuulla tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä. Sitten olikin aika lähteä kotimatkalle ja junailla miehun ja koirien luo. Miky oli aika innoissaan kun palasin, se ei väistynyt muutamaan päivään viereltäni juuri lainkaan :)

Tämä kyltti löytyi hotellilta vasta vikana päivänä, olisi ainakin seurueemme flunssainen jäsen kaivannut päänsilitystä oloonsa.

Mikkelin Naisvuorella sijaitseva torni.

Pikku Miky sairastaa, osa2

...eli paska juttu. Toivottavasti näitä osia ei tule enää enempää!

Maanantai: Tuon toiveikkaan sunnuntaipäivän jälkeen, seuraavana yönä Mikyn vointi kääntyi taas huonompaan. Yöllä kolmen jälkeen se herätti mut ja lähdettiin yökävelylle ja maha oli taas ihan sekaisin. Saatiin nukuttua sen lenkin jälkeen ja heräsin seitsemältä antamaan sille lääkkeen kun se pitää antaa tyhään mahaan ja sen jälkeen pitää vielä venata pari tuntia ennenkuin saa antaa ruokaa. Lääkkeen se otti, mentii takaisin sänkyyn ja heräsin kasilta siihen että Mikyltä oli tullut massiivinen yrjö sängyn päädyssä rytyssä olleelle (käsin pestävälle) päiväpeitolle, kauheesti sulamatonta ruokaa, haisi järkylle. Siivosin jäljet ja Miky oli niin levoton että lähdettiin heti lenkille ja vatsa oli löysällä, tietty.

Heti  kun kello tuli ysi, soitin meidän paikalliselle eläinlääkärille. He eivät olleet vielä huolissaan, kun Miky oli kuitenkin virkeä ja reipas. Kehoittivat seuraamaan tilannetta ja antamaan pienempiä ruoka-annoksia ja vaikka piimää lisäksi, taisin antaa liian suuria satseja pikkuiselle....

Annoin siis useammin ja pienempiä ruoka-annoksia ja piimää siihen lisäksi. Siitä se tykkäs oikein paljon. Maanantaina tuli päivällä vielä pieni oksu, mutta muuten ruuat pysyi sisällä, vatsan löysyys jatkui. Lenkeillä käytiin normaalit neljä kertaa, eli sillä ei tullut onneksi kiirettä ulos. Jotenkin  tuntui että sitä närästi koko ajan, se levottomana vaihtoi paikkaa eikä oikein osannut levätä ja tuli ruuan hajuisia röyhtäyksiä usein.

Tällaista herkullista sörsseliä Miky nyt syö

 Kävin päivällä fillarilla hakemassa eläinlääkärista lisää vatsaystävällista ruokaa Mikylle ja samalla juttelin henkilökunnan kanssa. Kävin myös kaupassa ja kotona siivoiltiin miehun kanssa. Illalla tuossa läheisen koulun pihalla oli kahvakuulatreenit, joihin menin mukaan ekaa kertaa elämässäni, se oli tosi kivaa ja sai ajatukset hetkeksi pois huolista. Oli muuten eka liikuntakerta ikuisuuksiin, tai ainiin, olinhan viime viikon keskiviikkona pilatestunnilla duunin järjestämässä virkistyspäivässä. Mustahan on tulossa oikea liikuntahirmu! Maanantai-iltana mä menin hyvissä ajoin nukkumaan ja miehu jäi valvomaan.

Kakkapussi oli täysin pohjaton! Onneksi huomasin sen ennkuin otin sillä mitään maasta ;)

Tiistai: Miehu herätti kun kahden maissa Miky yrjös taas ja halus lenkille. Käytiin pienellä yökävelyllä ja se teki tarpeensa. Sen jälkeen nukutti hyvin, Miky nukkui sikeästi mun viekussa ja mä heräsin kuudelta antamaan sille lääkkeen ja kasilta noustiin aamupalalle ja lenkille. Sen jälkeen se on saanut neljä annosta ruokaa + piimää ja kaikki on pysynyt sisällä. Ja viimeisimmällä lenkillä se ei edes kakkinut - mikä voi olla hyvä tai huono merkki - aika näyttää. Itse olen tän tiistaisen hellepäivän makoillut sängyllä pienessä tuulenvirissä joka tulee avoimesta ikkunasta ja lukenut kirjaa ja lepäillyt. Jotenkin on voimat vähissä huolen ja yöjuoksujen takia. Pelottaa tosi paljon, en oikein tiedä mikä, mutta pelottaa silti.

Mikiläinen lepäilee mun viekussa ja mä luen kirjaa

Keskiviikko: Ti-ke yönä piti taas lähteä kolmen maissa yöjuoksulle löysäilemään ja vasta sen jälkeen saatiin nukuttua. Oksuja ei onneksi ole tullut tänä yönä lainkaan, eikä eilen koko päivänä! Kuudelta ylös lääkkeen antoon ja kasilta uudestaan ylös aamupalalle ja aamulenkille. Eikä kakkinut, mutta oli reipas ja tykkäs kävellä. Kävin itse kaupungilla ja tapaamassa ystäviä ja sieltä tultua lenkille - ja...lähes kiinteää tuotosta!! Voi ilon päivää! Mä pompin tasajalkaa ja vikisin onnesta! Nyt ei siis ole tullut oksuja kahteen päivään ja vihdoin jotain kiinteää! Uskaltaisiko tässä välissä jo olla toiveikas? :)
 Iltalenkillä tuli vielä vähän löysää, mutta yö saatiin nukuttua ilman yöjuoksuja! Jee!

Koko alkukesän olen katsellut pientareita sillä silmällä,että jos näkisin nelilehtisen apilan. Ja tämän pikkuisen löysin ihan tuosta meidän portaan edestä, juuri kun ajattelin että kaipaan vähän lisää toivoa tämän tilanteen takia.

 Torstai: Tänään on viikko siitä kun tää alkoi...ja aamulenkillä oli melko löysä vatsa vielä, melkein iski epätoivo. Ajattelin että jos vielä illalla näyttää löysältä niin soitan taas eläinlääkäriin, viikonloppukin on taas jo käsillä ja sitten asiat ovat taas monimutkaisempia. Päivälenkillä kuitenkin tuotos oli aivan normaalia ja kiinteää! Illalla kuulin eräältä kaverilta, että tällä seudulla on ollut liikkeellä koirilla vatsatautia, ja sellaista joka kestää, Miky oireet sopivat kuvaan, joten sitä tämä taisi olla. Jonkinlainen helpotus että se saattoi olla jotain mitä oli liikenteessä, eikä mitään vakavampaa.

Perjantai: Aamulenkillä vatsa oli kunnossa! Eli nyt näyttää hyvältä. Saatiin tuo to-pe yökin nukuttua ihan kokonaan, teki hyvää.  Iltapäivälenkillä sama juttu - ehkä nyt voidaan todeta Miky terveeksi! Jippii!

Rakas pikku Mikyläinen <3

Tässähän tämä eka lomaviikko menikin, ei tarvinnut paljoa miettiä että mitähän sitä tekis tai miten käyttäisi aikansa. Rankkaa oli hetkittäin, mutta nyt se on tällä kertaa ohi. Enpä olisi uskonut ilahtuvani näin totaalisesti kiinteästä kakkipökäleestä! :D

Alkukesän aamu

Tuossa eräänä aamuna olin koiralenkillä, ja harmittelin kun kamera jäi kotiin. Pitäisi opetella pitämään sitä aina mukana, usein kuitenkin tulee eteen näkyjä jotka haluaisi tallentaa. Tuo aamu oli niin kaunis, että vein koirat lenkin jälkeen kotiin, ja lähdin ulkoiluttamaan kameraa. Tässä vähän satoa. En siis ole kummoinenkaan kuvaaja, sellainen räpsijä lähinnä. Mulla on miehun peruja hyvä kamera, mutta vielä opettelen sen käyttöä.

Tällainen näky odottaa kun astuu ovesta ulos

Kieloja talon nurkalla

Pikku niitynpätkä tien toisella puolella, ihanan paljon voikukkia!

Naapurin aitaa

Naapurin aidan toinen pää

Syreenejä ja lupiineja vähän muokatussa kuvassa

Runsaan pupupopulaation yksi jäsen

Onko normaalia että voikukat ja lupiinit kukkii samaan aikaan?

Lähiniitty, jossa koirut tykkää kävellä

Tädykkeitä? ihanan sinisiä pikkuisia kuitenkin.

Nää hahtuvapallerot (eli puhalluskukat) on ihquja

Eipä mulla muuta tällä kertaa :)

Pikku Miky sairastaa, osa1

Heti kesäloman alkuhetkiin saatiin jännitystä ja vaarallisia tilanteita. Torstaina, mikä oli mun eka lomapäivä, Miky oksensi aamulla kaikki edellisen päivän ruuat (mikä oli outoa, yleensä se oksuilee tyhjää mahaansa ja pelkkää limaa). Sitten päivän mittaan huomattiin että sen vatsa oli löysällä ja se tartti pari ylimääräistä ulkoilukertaa. Onneksi sitä osataan lukea ja huomataan milloin se haluaa pihalle, niin ei tarvinnut sisälle kakkia. Mikyllä on silloin tällöin maha löysällä, joten tässä vaiheessa en vielä huolestunut kovin paljoa - se söikin ja joikin ihan normaalisti. Illalla sen kakkiin tuli vähän kirkasta verta sekaan, silloin alkoi huolestuttaa..

Torstain ja perjantain välisenä yönä se herätti mut ja lähdettiin käymään ulkona aamulla neljältä - ei haitannut, oli ihana aamuhetki ja se oli kiva nähdä. Ei ollut kiva nähdä että kauhea ripuli vaivasi pientä, se äkisti ja äkisti ja verta oli kakin seassa. Perjantai sitten menikin siinä että kun olin lukenut netistä ripuliohjeita, lähdin käymään apteekissa ja hain lääkettä ja ostin riisiä ja raejuustoa, kun niitä suositeltiin. Annoin sille Canikuria kun pääsin kotiin ja se sen jotenkuten söi. Niissä ohjeissa oli että muuta ruokaa ei saisi antaa vuorokauteen, joten ajattelin että tehdään sitten niin. Kahdeksalta illalla oli tarkoitus antaa seuraava satsi Canikuria. Päivän mittaan käytiin ulkona lukemattomia kertoja ja joka kerta se surkeana äkisti jotain pientä lirua mahastaan.

Heiaheiaan tuli aika paljon askelia noiden lenkkien takia...

 Illalla seiskan jälkeen soitin eläinlääkärille kun huolestutti niin paljon. He neuvoivat keittämään sitä riisiä silti ja antamaan sitä ja tarkkailemaan tilannetta - eivät olleet huolissaan. Silloin vielä ajattelin että Mikyllä on hyvä ruokahalu, mutta riisiä keitettyäni se ei sitä huolinut, mutta joi paljon vettä. Ja sitten tuli valtava oksu jossa kaikki tuli ulos. Silloin huolestuin oikein tosissani.

Matot täynnä paperia jotka tuli oksujen paikalle, lähtee matot pesuun aika pian :)

Otin Facebookissa yhteyttä tuttuihin koiraihmisiin ja he antoivat neuvoja, mm. että perunaa voi keittää oikein kypäksi ja siihen ihan vähän suolaa ja sokeria, sen pitäisi auttaa ja moni sanoi ettei heillä tuo Canikuri ole auttanut, ainakaan nuo pillerit, tahna olisi ollut parempi hankinta. No, lähdin kauppaan hakemaan pottuja kun ei niitä ollut kotona ja samalla ostin tonnikalaa kun Miky on hulluna siihen makuun. Keitin potut ja annoin sitä sotkua n. ruokalusikallisen ja siveltynä tunaliemellä, Miky söi sen! Mikä helpotus. Sitten vielä valvottiin ja tsekkailsiin ettei se oksenna sitäkin. Yöllä kahden maissa käytiin taas ulkona ja annoin toisen ruokalusikallisen pottujuttua ja sekin teki kauppansa. Jee!

Nukuin olkkarin sohvalla vaatteet päällä, toinen silmä auki, vahtien Mikyä joka nukkui nojatuolissa. Saatiin lepoa seiskaan asti aamulla, jolloin käytiin taas ulkona. Aamulla myös maistui pottujuttu ja vähän meni vettäkin. Yhdeksältä aukesi lähikaupungissa lauantaisinkin päivystävä eläinlääkäri jonne soitin ihan heti niiden autettua ja sain ajan yhdeksitoista. Ja naapuri antoi kyydin sinne.

Eläinlääkäri tutki Mikyn ja sanoi että oli hyvä kun mentiin, hieman oli kuivumista ja Miky saikin ihon alle nestettä 3desiä, sellainen kyttyrä sille tuli ja meni ihan kivasti. Saatiin myös lääkekuuri kahdeksi viikoksi ja kaksi purkkia erikoisruokaa jota tulisi antaa pieninä annoksina pitkin päivää. Kotiin kun päästiin siskon perheen kyydillä, annoin heti lääkkeen Mikylle ja siitä parin tunnin päästä ruokaa, joka tekikin hyvin kauppansa. Nukuttiin molemmat oikein sikeät torkut tuossa parin tunnin välissä ja se teki hyvää kummallekin. Nyt on sunnuntai, ja Mikyllä on pysynyt kaikki ruoka-annokset sisällä, ei ole oksennellut, viime yö nukuttiin ilman ulkoiluja ja vettäkin se on juonut! Ihanaa, ehkä tästä selvitään vielä.

Lääkkeitä ja maitohappobakteereita - niitä annan nyt Pixiellekin jotta maha olisi kunnossa

Pidin kirjaa Mikyn vaiheista ja kellonajoista ja mahan koostumuksesta ja nyt on sit tarkat ruoka-ajat toisella

Mä olen ollut niin huolissani että on pitänyt ottaa rauhoittavaa että sain itseni niin rauhalliseksi että kykenen toimimaan. Mulla jos toi tuollainen paniikkimieliala tulee päälle, siitä on tosi mahdotonta päästä eroon ilma lääkitystä, se pitäis jotenkin opetella, vaikka noita rauhoittavia tuleekin tarvittua enää tosi harvoin. En olisi etukäteen uskonut että pikkuisen ystävän sairastaminen saisi mut noin tolaltani, en voi oikein keskittyä mihinkään ja on tosi huolestunut olo koko ajan.

Pixu on onneksi ollut ihan terve ja nyt on sormet ja varpaat ristissä että Mikyn toipuminen jatkuu samaa tahtia ja että maha rauhoittuisi! Kiitän kaikkia auttaneita ohjeista ja neuvoista ja kuljetuksista - ihanaa että saa apuja kun niitä tarvitsee <3

Lisäys pari päivää myöhemmin: mutkia on tullut matkaan, mutta niistä lisää toiste. 

Vaatehankintoja

Huh, mikä pariviikkoinen on takana (ja osittain vielä menossakin). Monta kirjoitusideaa on päässä mutta ei ole ollut aikaa niitä laittaa tänne. Nyt alkoi mulla loma, joten eiköhän sitä aikaa löydy ihan kivasti kunhan tämä päällä oleva hässäkkä menee toivon mukaa pian ohi. Siitä lisää myöhemmin.

Olen hankkinut joitain (omasta mielestäni) kivoja vaatteita, ja ajattelin jakaa niitä teidän kanssanne. Miehu otti kuvia ja mä yritin toimia mallina (ei niin helppoa kuin luulisi, vaikka on ihminen katsonut lukemattomia kausia Huippumallia haussa!)

Mun nykyinen vaateideologiani on sellainen että mahdollisimman paljon haluan hankkia kirppareilta, täällä on hyvä Fida ja ViaDia ja pari itsepalvelukirpparia ja meidän alueen Facebook-kirppis on ihan loistopaikka myös. Toisekseen tykkään tilata vaatteita pieniltä yrittäjiltä, jotka tekevät omansalaisia vaatteita pieniä mallistoja ja jotka valmistetaan mahdollisimman hyvissä olosuhteissa ja useat käyttävät vielä ekologisia materiaalejankin. Kauppaketjuista hankin lähinnä alusvaatteita ja joitan peruvaatteita, esim. Vero Modassa on hyviä perusT-paitoja ja pitkähihaisia, niiden malli sopii mulle justiinsa joten niitä olen hankkinut mustana, ruskeana ja vihreänä joihin on sitten helppo yhdistellä vähän persoonallisempia juttuja.

Käsityöläisyyttä ja vaateyrittäjyyttä tosiaankin haluan tukea minkä voin, ja niiden vaatteet yleensä vielä on hienoja ja yksilöllisiä, mun lemppareita on esim. Omeebashop ja FairyFactory ja ehdottomasti seuraavaksi haluaisin vaatteen Oranssista Unesta! Muitakin vastaavia saa mulle vinkata ;)

Fairy Factorilta tilattu samettitakki, ikivanhat raitasukkisket ja nettikirpparilta bootsit

Takissa on ihana piippahuppu, pystykaulus, 

vinot helmat ja vinot hihansuut - just ihana! 

Korvikset Fidalta 1,50€ ja sormus samasta paikasta 0,80€

Omeebashopista ihana toppi ja vyölaukku, repaleinen mokkahame Joensuun kirpparilta 5€, nyörisaappaat nettikirpparilta 5€

Toppi on siitä ihanasti suunniteltu, että sitä voi käyttää ja solmia monella eri tavalla, ja jopa pitää hameena, just ihana! Aurinkolasit pari euroa alennusmyynnistä. (Mitä isommat sen paremmat, niin ei noi iän merkit silleen näy ;)