Mun tanssijutut on nyt aika minimissään...toi koiruli vie mun ajan ja ajatukset nyt täysin - vaatii meiltä molemmilta totuttelua tämä oleminen ja eläminen, mutta ei haittaa yhtään. Mä luulen muutenkin että kun olen niin jaksottainen ihminen niin mulle tekee myös hyvää pitää välillä taukoa tanssimisestakin. Ja mielessähän se pyörii tietty koko ajan. Tänäänkin näin sellaisen tanssivideon että huh huh. Voisin linkittää sen tähän, jos haluat tsekata mikä sai aikaan ihmetystä :) Kaikenlaista tanssia onneksi maailmaan mahtuu.
Pixien kanssa menee kivasti - joka päivä se hurmaa uudestaan ihanuudellaan. Tykkään niin kun se tulee syliin ja haluaa olla hellittävänä. Vähän pihalla se on vielä kun yrittää opettaa istumista, mutta näkee miten kovasti se yrittää tajuta mitä mä siltä haluan. Yksinoloa ollaan jo pidennetty asteittain niin, että tänään se oli jo pari tuntia yksin, ja hienosti meni siankorvaa järsiessä. (Kuvassa järsii kyllä luuta, mikä sekin maistui hyvin)
Eilen käytiin eläinlääkärissä. Siellä pelotti hurjasti, mutta reippaasti se hurmasi eläinlääkäritädin! Kaikki oli ok, paitsi vähän hammaskiveä ja toinen takajalka jotenkin muljuu, mutta sen ei pitäisi olla kivuliasta eikä vaarallista. Sitten palkinnoksi käytiin yhdessä eläinkaupassa mistä ostettiin 4kgn säkki ruokaa ja lelu ja siankorva - nam (yök). Kaikista käyneistä vieraista se on tykännyt ja käyttäytynyt ihan nätisti. Vähän vielä kun saisi hyppimistä pois ettei pikkuihmiset kaadu kun se tervehtii niitä.
Pitkiä lenkkejä ollaan kävelty tänään tuiskusta huolimatta kun lekuri sanoi että saa kävellä jos Pixie vaan jaksaa, ja sehän jaksaa. Ja vielä leikkiäkin lenkkien jälkeen, eilen se tajusi vinkulelun ihanuuden ja poukkoili sen jäljessä pitkin kämppää - ihana oli katsella sen riemua ja hauskuutta! :) Ja kaiken hauskuuden jälkeen levätään.
Jos vaikka huomenna jaksaisin jo treenata tanssia, ettei ihan koirusteluksi mene tämä elämä :)