tiistai 9. lokakuuta 2018

Hieman eräästä migreenistä / A bit about one migraine

Huh, viimeiset 5 päivää on ollut aika huimaa menoa. Perjantaina ja lauantaina olisin ollut menossa seminaariin Helsinkiin ihanan työkaverini kanssa. Odotin sitä kovin, sillä tiedossa oli mielenkiintoisia luentoja, leffa, hyvää seuraa ja ruokaa kahden päivän ajan. Mutta toisin kävi.

Heräsin perjantai-aamuna kuudelta ja päähän sattui ihan poikkeuksellisen lujaa. Ajattelin että jos nousen heti, otan vähän aamupalaa ja sitten kipulääkkeet niin voi olla mahis että kipu laantuu niin että pääsen vielä matkaan. Söin mysliä ja mustikkasoppaa ja otin siihen päälle kipulääkkeet. Pääkipu oli todella kova ja sitkeä. Menin takaisin sänkyyn kun ajattelin että jos lepään hetken niin lääke alkaa vaikuttaa ja voin vielä lähteä.
Migreeniomakuva / Migraineselfie

En voinutkaan olla pitkälläni, kipu oli niin raastava että oli todella paha olla. Nousin ylös, hain kylmägeelin pakkasesta ja menin sohvalle kylmägeeli pään päällä. Miky tuli syliin. En kyennyt olemaan niinkään, paha olo velloi koko kehossa ja pää meinasi räjähtää. Menin vessaan kun tuntui että paha olo oli todella kova, oksetti siis.

Olen okesentanut elämässäni vain muutaman kerran ja pelkään sitä ihan hulluna. Kerran olen yrjönnyt kun otin lääkettä tyhjään mahaan, pari kertaa kun olen juonut liikaa. Viimeisestä kerrasta jotain parikymmentä vuotta.

Tippa kädessä / on a drip
Vessassa otin pyyhkeen harteille kun palelsi hulluna. Nojasin päätäni kylmägeelipakkaukseen joka oli pöntön kannella, huojuin ja ulisin hiljaa kun kipu oli aivan tapissa. Puoliso heräsi ja tuli vessaan. Hän kyseli vointia ja sain vaivoin sanottua jotain. Sitten tulikin kiire avata pöntön kansi ja reippaasti kaikki aamupala tuli ylös kolmella syöksyllä. Itkin ja vikisin. Mutta mahan paha olo helpotti heti. Puoliso meni pukeutumaan ja auttoi sitten mulle vaatteet päälle ja lähti viemään akuuttiin. Kun ei kerta särkylääkkeet pysyneet sisällä ja pää meinasi hajota kipuun. Kipu oli 9 asteikolla 0-10 jota itse käytän kun pidän kirjaa migreeneistä. Kipu oli erilainen kuin yleensä migreenissä. Se oli koko pään ympäri ja sykki ja aaltoili lujaa. Ylenssä migreenikipu on oikean silmän sisäkulmassa ja siitä aivojen sisälle kuin tulinen miekka.

Oltiin arvauskeskuksessa pari minuuttia ennenkuin ovet aukenivat ja pääsinkin onneksi nopsaan sisälle. Sain heti tipan käteen, johon laitettiin nesteytystä, pahoinvointilääkettä ja kipulääkettä. Sain myös happiviikset ja vähän ajan päästä nenäsumutteena imigrania. Muutama tunti meni ja olo koheni niin että halusin jo lähteä himaan. On tuskallista olla siellä joten lähden aina heti kun mahdollista, kun jalat kantavat. Enkä edes mene akuuttiin ellei ole ihan pakko. Lekuri kirjoitti mulle reseptillä lisää nenäsumutetta jota voi ottaa jos ja kun lääkkeet ei pysy sisällä. Hekin epäilivät että kyseessä voi olla Hortonin neuralgia, jota myös itsemurhapäänsäryksi kutsutaan - eikä suotta!

Päänsärky ei kokonaan hävinnyt, mutta tippui kolmoseen jota on paljon helpompi sietää. Kotona nukuin muutaman tunnin ja sitten kömmin sohvalle elpymään. Puoliso hoiti koiralenkit ja piti musta huolta. Sain onneksi nukuttua yöllä, mutta aamulla päänsärky oli hieman noussut ja oli noin vitonen, joten en päässyt seminaariin vieläkään. Myöskin se, että jos on ollut paha migreeni, niin siitä toipuminen kestää kauemmin kuin vain se että särky poistuu. Toipumisvaihe sisältää kognitiivisia ongelmia, hitautta ja syvää uupumusta. Ja keho tuntuu kuin sitä olisi hakattu. Lauantai meni siis vielä toipuessa sohvalla, vasta illalla alkoi särky laantua.
Tältä migge usein tuntuu / This is how it mostly feels like
Sunnuntaina sain herätä säryttömänä, mutta olo oli kuin jyrän alle jäänyt. Toipuilin ja tein vähän kevyitä kotihommia ja kävin koirien kanssa ulkona. Tuntui että jesh, tästähän selvittiin. Tai sitten ei..

Illalla seiskan aikaan menin vessaan ja maha oli sekaisin. Siinä pöntöllä sitten yhtäkkiä pää alkoi sykkiä voimakkaan kivun kanssa. Kipu nousi nollasta kasiin alle minuutissa. Selvisin vessasta ulos ja sohvalle voihkien. Puoliso toi kylmäkääreen ja särkylääkettä ja makasin siinä hievahtamatta muutaman tunnin ja sain kömmittyä sänkyyn. Oli todella pelottavaa, sillä kipu oli taas todella kova ja sinnikäs. Lääkkeet hieman auttoivat, onneksi ei oksettanut vaikka oli huono olo ja sain nukahdettua.

Maanantaina kipu vielä jatkui, mutta onneksi oli hieman laantunut, jonnekin kutosen tasolle. Ei puhettakaan että olisin päässyt töihin. Vedin lisää kipulääkkeitä ja lepäilin sohvalla puolikoomassa. Illalla vihdoin kipu hellitti ja pääsin koirien kanssa raittiiseen ilmaan. Se teki hyvää. Joskin pienikin ponnistus sai pään sykkimään, joten ei kannata ponnistella. Nyt on tiistai ja heräsin ilman särkyä!! Otan vielä rennosti, onneksi on vapaapäivä ja iso toivo on että pääsisin huomenna jo töihinkin ja särky olisi nyt loppunut. Tai särky on kyllä liian lievä sana, helvetillinen kipu, jäätävä tuska, käristävä kärsimys, pohjaton piina - ne kuvaisivat paremmin tuota olotilaa.

Jos joku vielä kuvittelee että migreeni on vain päänsärkyä, niin pyydän vähän perehtymään tilanteeseen, esim. migreeniyhdistyksen sivuilla on hyvää tietoa. Tämähän on neurologinen sairaus, ja sitä on montaa eri laatua jotka vaikuttavat ihmisiin eri tavoin ja intensiteetein. Onneksi mulla on lähellä ihmisiä jotka tietävät mitä migge on, eivätkä väheksy näitä kohtauksia. Toivon ettei näin ikäviä tule eteen ainakana kovin usein. On todella kuluttavaa monella tavalla.

Tippa toisena kertana / The drip on another day
In this post I'm telling about my migraines. Last time I had migraine was last Friday when I woke up to the worst migraine I've had this far. I had some breakfast and took painkillers, I don't want to take them when my stomach is empty. The pain was 9 on a scale of 0-10 and I couldn't lie down, I couldn't sit, I couldn't stay on the sofa. The pain was pounding an splitting my head. I was also very nauseous and so I went to the bathroom with a cold pack on my head. 

I stayed there and whimpered. Then the nausea got worse and I threw up all my breakfast and painkillers. My partner woke up, got dressed, dressed me and took me to the er. It was very early and they just opened doors so I got help very fast. In 10 minutes I was lying down with a drip in my hand. I got fluids, antiemetic medicine and painkillers. I also got a nasal spray migraine medicine. In a couple of hours I was well enough to go home. The pain wasn't gone, but it was manageable. I rested. Saturday was still painful, so I rested and in the evening the pain finally went away. 

Tippateline / The dripgear

Normally after a migraine you don't feel a 100%, you get cognitive disfunction, slowness, and you feel like you've been run over by a truck. Sunday I woke up with no pain! Yay! 

But Sunday evening the pain came back, I was in the toilet when suddenly the pain came pounding back with a force. From 0 to 8 in less than a minute. So painkillers, cold pack and no work on Monday, because the pain was still there. This sucks so, I hate missing out on life because of this. Now it's Tuesday and a day off. I'm hoping I'll be able to go to work tomorrow!

If anyone thinks migraines are just headaches - you are wrong! This is a neurological illness and it affects people in various ways and there are many different migraine illnesses out there. Find out more here. I'm happy that the people close to me understand how debilitating this can be, it's now always the case. 



2 kommenttia:

  1. Järkyttävän kuuloinen migreeni, kuulostaa kyllä ikävästi siltä Hortonilta. Onko mitään lisätutkimuksia tulossa? Oon itsekin nuorempana kärsinyt kovista migreenikohtauksista, jokus joutunut päivystykseenkin lähtemään, mutta en kyllä ihan noin kovista. Toivottavasti särytön olotila kestää nyt pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maija! Sellainen tylppä jälkisärky on vieläkin vaikka tuosta on jo yli viikko. Ei ole näillä näkymin lisätutkimuksia, mutta meinaan ottaa omalääkärin kanssa puheeksi että olisiko aihetta. Viimeksi neurologi sanoi että pitää vain pitää migreenipäiväkirjaa ja sitten kun on tarpeeksi tullut muutoksia niin kannattaa varata aikaa. Voi olla että mulla on näitä liian harvoin niin ketään ei kiinnosta. Onneksi sä olet päässyt noista eroon!

      Poista