sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Mikyn mäyräkoirahalvaus, osa2

Pikku Mikyn tarina jatkuu...

Mikyn hoito oli aika vuorokauden ympäryistä ja alusta asti pidettiin miehun kanssa vihkoa mihin merkittiin mihin aikaan mikäkin oli tapahtunut. Muuten päivät menivät sekaisin päässä eikä muistanut mitä ja milloin. Samalla tuli pidettyä myös huoli siitä että lääkkeet annettiin kuten pitää. Tämä metodi kehittyi myöhempinä viikkoina siihen että meillä oli päivittäinen atk:lla tehty paperi johon oli merkitty asiat mitä piti koirien kanssa tehdä, lenkitys, ruoka, lääkkeet ja muut menot ja ne ruksittiin aina kun ne oli tehty ja ne on käytössä vieläkin. Ilman näitä ei olisi aivokapasiteetti riittänyt kaiken muistamiseen ja hoitamiseen. Kiitos tuosta miehulle joka nuo systeemit keksi ja kehitti :)

Meidän listoja koirien hoitoon
 Ekat kolme viikkoa Miky oli tiukasti häkissä ja me elettiin siinä sen vieressä. Pikkuhiljaa totutettiin se siihen että välillä piti olla yksinkin huoneessa ja ihan kivasti se oppi lepäilemään siellä häkissä. Yksin asuntoon sitä ei voinut jättää kun se saattoi saada sellaisia hepuleita että hyppi pitkin häkkiä ja rimpuloi kovasti. Yhden sellaisen sattumuksen jälkeen sen juuri löytynyt pissanpidätys hävisi ja jouduimme palaamaan vessassa ravaamiseen muutaman helpomman ja kuivemman päivän jälkeen. Siksi meistä jompikumpi on ollut kotona tuolta heinäkuusta asti tähän päivään.

 Kun mun töihin paluu väistämättä koitti, avoppi tuli apuun ja oli meillä muutaman päivän apuna koirien hoidossa. Onneksi oltiin kehitelty jonkinlaiset arkirutiinit eikä se töihin meno kauhistuttanut kovin paljoa ja oli outoa saada muuta ajateltavaa kuin koiran vointi. Avopista oli iso apu, onneksi hän on tosi  mukava tyyppi ja oli kiva kun hän oli kylässä. Pixiehän piti päivittäin viedä ulos eikä Mikyä voinut jättää siksi aikaa yksin kotiin. Kehitettiin sitten avopin kotiuduttua sellaiset aikataulut että onnistuttiin hoitamaan molemmat koirat. Nyt muutama viikko sitten saatiin avuksi yksi lukiolaistyttö joka käy viemässä Pixun ulos kun mulla on iltavuoro, se oli se hankalin hoitaa vain kahdestaan - olen tosi iloinen että hän on auttamassa meitä!

Pixun kanssa lenkillä
 Muutaman viikon Mikyn sairastettua vietiin se akupunktiota saamaan eräälle eläinlääkärille. Hän oli kuitenkin melko kovakourainen hoidossaan, joskin Mikyn häntä alkoi heilua käynnin jälkeen, joten ihan pieleen se ei mennyt. Hän sanoi että kuukauden kuluttua voisi tulla uudestaan. Sitä ennen kuulin kuitenkin toisesta akupunktiota tekevästä eläinlääkäristä ja noin kuukausi tuosta ekasta hoidosta käytiin hänellä akupunktiossa. Tämä käynti olikin kivempi ja Miky reagoi todella hyvin hoitoon, se rentoutui ihan silmissä ja siitä tuli ihan rento, lämmin ja lötkö koira! Siellä olemme käyneet muutaman viikon välein rentouttamassa Mikyn lihaksia ja aina toimii :)

Heti alkuvaiheessa soitin myös Koirien hyvinvointikeskukseen jonka olin nähnyt keskustassa ja nettisivuilta selvitin että heiltä saa vesiterapiaa. Puhelimessa mulle kerrottiin että siitä on kovasti hyötyä Mikyn kaltaisissa tapauksissa mutta ainakin 6 viikkoa pitäisi olla lepoa ennekuin aloitetaan vesiterapia. Varattiinkin sitten aika kuuden viikon  päähän siitä kun häkkilepo alkoi.

Kun kolme viikkoa lepoa oli mennyt soitin eläinlääkärille ja hän sanoi että voi ihan pikkuisen alkaa Mikyn kanssa jaloitella kotona matolla, koska toipumista oli tapahtunut. Aika huojuvaa oli meno eikä se oikein pystynyt seisomaankaan kunnolla. Varsinkin vasen takajalka oli aika hervoton eikä paljoa pitänyt. Mutta vähän se pääsi könyämään eteenpäin kun tuettiin takapuolesta. Ihan lyhyitä hetkiä päivittäin tehtiin seisomis- ja  askellusharjoituksia. Tässä vaiheessa Mikyä alkoi selkeästi harmittaa kun ei saanut osallistua meidän muiden hommiin ja se haukkui ja yritti pomppia häkissään kun oli turhautunut. Aloin ottaa sitä sohvalle kainaloon kun katsottiin telkkua ja se oli mielissään kun sai olla mukana. Ruoka alettiin tarjoilla puuhalelusta, niin että piti tehdä hommia että sai nappulat suuhunsa, siitä se tykkäsi ihan hulluna ja mielikin rauhoittui kun oli aivopähkinää päivittäin.
Miky etsii ruokanappuloita pelistä, kovin innoissaan!
Kolme viikkoa häkissä ja ne nukuin lattialla sen vieressä, sitten kaksi viikkoa nukuttiin olkkarin sohvalla että Mikyn häkki oli siinä vieressä että pääsi viemään sen äkkiä vessaan kun hätä tuli. Ja sitten ostettiin oma koiranhäkki ja se laitettiin makkariin, niin että päästiin sinne nukkumaan koko sakki! Tuntui aika ihanalta nukkua omassa sängyssä - luksusta! Otin Mikyn aina aamuyön vessareissun jälkeen kainaloon nukkumaan ja se selvästi teki sille hyvää, se on niin läheisyyskoira. Ja se vinkui häkissä jos sitä ei ottanut viereen niin kukaan ei saanut nukuttua - tottakai se halusi olla siellä missä kaikki muutkin. Oli ihana saada se kainaloon pitkän tauon jälkeen.

Miky mun kainalossa torkuilla
 Seuraavassa osassa kerron miten meillä  nyt menee Mikyn kanssa kun halvaantumisesta on mennyt 15 viikkoa :)

2 kommenttia:

  1. Ootte olleet kyllä aika sitkeitä sissejä koiran kuntoutuksessa. Moni olisi luovuttanut jo moneen kertaan, en tiedä olisinko itse pystynyt tuohon. Varmaan pakon edessä sitä venyy. Hatunnosto sulle, miehulle ja apujoukoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Kaikki kun on tullut vähitellen niin vasta jälkikäteen näkee ja tajuaa kuinka paljon on tehtyä hommia. Mutta sen takia nyt varmaan onkin tavallista isompi väsymys ja säryt. Mutta silti teksin samat vaikka uudelleen että saadaan Miky kuntoon <3 :)

      Poista