torstai 19. syyskuuta 2013

Nyt on ollut niin väsynyttä menoa etten ole jaksanut muuta kuin istua soffan nurkassa ja lajitella mielessäni oikeisiin kasoihin niitä 'pitäisi ehdottomasti tehdä' -asioita. Ja niitä kasoja on monta! Huh.

Lepäilyä sängyllä
Mutta ei jaksa. Töissä olen jaksanut käydä, vaivoin senkin ja sen jälkeinen vapaa-aika on ollut koiralenkkien lisäksi vain sitä sohvailua ja lepäilyä. Joka yö päätän että huomenna on toisin,
varmana siivoan,
vien kirpparikassin Fidalle,
vien pahvit keräykseen,
siivoan pari kaapia,
vien patterit kierrätykseen,
hoidan pyykit,
imuroin,
tiskaan,
hoidan kukat,
leikkaan koirien hurjat villahousut,
lakkaan varpaankynnet (omani),
soitan ystäville,
käyn joogassa,
kirjoitan päiväkirjaa,
lataan kuvat koneelle,
kirjoitan blogiin,
käyn kahvilla,
tapaan kavereita,
olen sosiaalinen,
jatkan juoksukoulua..........

En tiedä moniko ymmärtää tällaista väsymystä että oikein särkee kun niin väsyttää. Eikä pysty vaikka haluais. Tätäkin kirjoittamista olen miettinyt jo pari viikkoa, mutta en ole jaksanut. Joitain öitä olen nukkunut ihan ok ja sitten on ollut niitä kun ei ole uni tullut ennen aamua. Sekin väsyttää. Eikä se olo ole virkeämpi vaikka nukkuisikin. Vituttaa. Helvetin fibro!

2 kommenttia:

  1. Hei ja kiva kun kävit blogissani.
    Tuo tänän juttusi viimeinen kappale niiiiiii-iiin totta, niin sairaan totta. Ja monikohan ymmärtää? Tuskin monikaan, paitsi me fibrosisaret (ja -herrat, liekö heitä).
    Tsemiiii sullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katrimaija! Ärsyttää välillä valittaa väsymystään ja kipujaan, mutta ei sitä kaikkea voi nielläkään, pitää jollainlailla purkaa - vaikka kirjoittamalla :) Kiitos kun kävit täällä kylässä! :)

      Poista