perjantai 9. joulukuuta 2011

Epäilyä

Huikea lumisade tänään! Ennen sitä oli todella hämärä päivä ja oli vaikea saada itseään liikenteeseen. Vihdoin ravistin itseni irti jähmeisyydestä ja sain lähdettyä bussilla kohti tanssitreeniä ja olo hieman kohenikin alkukankeuden jälkeen. Ensimmäisen tunnin harjoittelin itsekseni ensin Gogol Bordellon tahdissa lämmitellen ja venytellen ja sitten tehden lantioiskuja ja kävelyharjoituksia. Tanssikumppani tuli treeneihin mukaan ja hänen kanssaan kävimme läpi ATS: perusteita Fat Chance Belly Dancen DVD:n mukaan.

Tanssitunti oli taas yhtä itselleen puhumista ja miettimistä että onko tässä mitään järkeä. Tuntuu aina vain että olen liian jäykkä, hidas oppimaan, vanha ja vaikka mitä että olisi järkevää jatkaa koko harrastusta. Kerta kaikkiaan pitäisi lakata vertaamasta itseään muihin ja yrittäisi vain iloita omista edistysaskelistaan, niitäkin kuitenkin tulee koko ajan pikkuhiljaa. Varsinkin tapaan verrata itseäni tanssikumppaniini, joka on kaikintavoin tanssillisempi ihminen ollut koko ikänsä (jo silloin kuin jorailimme paikallisissa tanssijuottoloissa), hän on myös paljon nopeampi oppimaan ja muistamaan asioita, osaa kuunnella musiikkia jotenkin hedelmällisemmin kuin minä ja on luonnostaan paljon notkeampi ja vieläpä paljon nuorempi. Eli ei tee hyvää meikäläiselle vertailla itseäni häneen. Olemme eri ihminen eri lähtökohdista, niin fyysisesti kuin henkisestikin, joten vertailu on turhaa ja haitallista, mutta silti sitä tulee tehtyä. Ihailen myös hänen liikkumistaan ja nopeuttaan oppia uutta ja kehitellä tansseja ja koreografioita. Haluaisin oppia noita asioita myös itseeni. Ja varmaa on että vain harjoittelemalla oppii.

Kotiin tultuani törmäsin tällaiseen lauseeseen ja se sopi mielestäni hyvin päivän teemaan: Lakkaa ajattelemasta, että sinulla tulisi olla jokin syy kaikkeen, mitä teet. Sinä voit tehdä mitä päätät tehdä vain sen vuoksi, että haluat tehdä sitä. (Positiivarit, Ajatusten Aamiainen)

Ja näin päätin (taas kerran!) ajatella tästä asiasta, nautin tanssimisesta ja varsinkin tribal fusionista ja sen opettelemisesta, joten se riittäköön minulle.  Yritän olla ajattelematta tarkempia syitä miksi teen tätä, tai että minulla olisi jokin korkea tavoite (kuten tulla yhtä hyväksi kuin Rachel Brice...) ja vain tanssia koska haluan.

Kroppa voi taas hyvin tehdyn harjoittelun jälkeen, eilinen meni sohvalla maatessa, kuten myös viime sunnuntai - eli sohvapäiviä on ollut paljon. Ei hyvä, sillä luin juuri istumisen haitallisuudesta ihmisille ja enimmäkseen sitä tulee istuttua koneella, istuttua lukemassa tai katsomassa telkkaria, tai istuttua töissä, joten paljon vastapainoa tarvitaan, ja tuo tanssi on minulle se mikä saa liikkeelle - kaikista epäilystäni huolimatta.

3 kommenttia:

  1. Kiitos ! Tärkeitä oivalluksia :)

    VastaaPoista
  2. Yksi aika hyvä motiivi tanssimiselle on tietysti se, että miten tylsää ja kankeaa elämä olisi ilman sitä! Tietenkin toisiin on helppo vertailla, eikä siinä mitään, jos se herättää positiivisia ajatuksia, kuten että "mäkin osaan ton vielä jonain päivänä" tai että "muistanpa millainen käsperse tuokin oli joskus" ;) Asioita voi tehdä juurikin siksi, että niiden tekemisestä nauttii, eikä vain siksi että tähtää optimisuoritukseen ja ammattilaisuralle. Usko itseen on kaikkein tärkein treenikaveri <3
    T: tanssikumppani

    VastaaPoista
  3. Kannatta siis istumisen sijaan välillä maata soffalla(as Ido) :D Nautinnollisia lepohetkiä touhun keskelle <3

    VastaaPoista